Liikennetutkimuksen vaarana lukkiutuminen yksityisautoilun liikennejärjestelmään

11.12.2017
Marjukka Puolakka

Kestävämpi liikennejärjestelmä ei edellytä tiettyjen teknisten ongelmien ratkaisua, vaan asennemuutoksia.

Liikenne on 95-prosenttisesti riippuvainen öljystä, eikä sen aiheuttamia päästöjä ole onnistuttu laskemaan. Liikennetutkimus onkin ratkaisevassa roolissa energiaan, ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyvissä maailmanlaajuisissa haasteissa.

"Tutkimusresurssien käyttö teknologioiden, kuten robottiautojen kehittämiseen, johtaa yhä laajemmin nykyisenkaltaisen yksityisautoiluun perustuvan liikennejärjestelmän suosimiseen. Kun ajamisesta tulee automaattista, on ihmisiä todennäköisesti entistä vaikeampi saada ulos autoistaan", sanoo vieraileva professori Moshe Givoni Tel Avivin yliopistosta.   

Nopea teknologinen kehitys on tuonut liikennealalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimijoita. Näiden yhteydessä puhutaan usein ”älykkäästä liikkumisesta”.

"Nykypäivänä mitä tahansa uuteen teknologiakehitykseen ja innovointiin liittyvää pidetään helposti “älykkäänä”. Älykäs on kuitenkin viimeinen mieleeni tuleva sana, kun ajattelen suuntaa, johon markkinat ovat liikennesektoria viemässä."

Parempi ja kestävämpi liikennejärjestelmä ei edellytä tiettyjen teknisten ongelmien ratkaisua, vaan asennemuutoksia.

"Liikennetutkimuksen ja -politiikan tulisi tähdätä siihen, että ihmiset ymmärtävät julkisen liikenteen yksityisautoilua paremmaksi liikkumismuodoksi."

Kohti parempia matkustuskokemuksia

Matkustamiseen käytettävää aikaa pidetään nykyisin hukka-aikana. Sen sijaan, että matka-aikaa pyritään jatkuvasta minimoimaan ja liikenteestä tehdään entistä nopeampaa, olisi syytä pohtia kohtuullisen matkustusajan käsitettä.

"Matkapuhelimet voivat muuttaa hukka-ajan hyötyajaksi julkisessa liikenteessä. Pienilläkin asioilla, kuten toimivilla langattomilla yhteyksillä ja mukavilla istuimilla voidaan parantaa matkustuskokemusta ja houkutella ihmisiä julkisen liikenteen pariin."

Matkustustarvetta voidaan myös vähentää informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden avulla. Tutkimusta on suunnattava niin ikään siihen, että parempien liikenneyhteyksien vaikutukset alueelliselle talouskehitykselle ymmärretään paremmin.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne saa professori Givonilta kehuja, vaikkakin hänellä on huolensa uuden länsimetron suhteen.  

"Uuden metrolinjan käyttöönotto ei ole parantanut Espoon alueen liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Espoossa asuvien ja työssäkäyvien palvelutaso on laskenut useiden bussilinjojen lopettamisen myötä."

Professori Moshe Givoni esittää näkemyksiään liikennetutkimuksen ja -politiikan haasteista ja mahdollisuuksista seminaarissa, joka pidetään Espoossa, Otaniemessä 19. joulukuutta osoitteessa Otakaari 4, sali 216.

http://www.aalto.fi/en/current/events/2017-12-04-004/